Kivistö muutti

Muutettiin pois bloggerista. Pääset lukemaan juttujamme edelleen täällä ja seuraamaan Blogilistalla täällä sekä Bloglovinissa täällä.

jauhopeukaloinen ja vähän muuta

Eräänä viikonloppuna ruokateemaksi muodostui kuin varkain ohra. Sitä löytyi niin Marin valmistamasta herkullisesta lammaskaalista, yön yli hautuneesta puurosta kuin sunnuntai-aamun rieskoistakin. Rieskojen ohje on Kotiruoka-kirjasta. Nesteenä käytin maustamatonta jugurttia kermaviilin sijasta. Hyvää tuli niinkin!

Ohrarieskat

2 dl maustamatonta jugurttia (kermaviiliä)

1/4 tl suolaa

2 dl ohrajauhoja

1/2-1 dl vehnäjauhoja

Sekoita kaikki aineet puukapustalla tai -haarukalla tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikina pellille leivinpaperin päälle jauhotetuin käsin kahdeksi tai useammaksi rieskaksi (minä tein kolme, jokaiselle yhden). Pistele rieskat haarukalla ja paista 250 asteisessa uunissa n. 10-15 minuuttia kunnes rieskat ovat ruskeapilkullisia.

Viime viikonloppuna leivoin leipää kahteen otteeseen. Alunperin oli tarkoitus pyöräyttää perjantai-iltana Viva ciabattan Aleksin ohjeella kaurapaahtista. Ryhdyinkin tuumasta toimeen mutta lopputulos oli melko surullinen. Kovilla ja painavilla käikäleillä olisi ehkä voinut kalauttaa rosvolta tajun kankaalle, mutta syötäväksi ne eivät kelvanneet. En tietenkään lannistunut tästä, vaan kokeilin lauantaina uudestaan. En tosin enää samaa ohjetta, vaan Riihipuodin luomu kaurahiutalepussin kyljessä ollutta kauravuoka-reseptiä. Tein puolikkaan annoksen ilman alkuperäisen ohjeen hiivaleipäjauhoja, sillä ne olivat päässeet loppumaan.

Riihipuodin kauravuoka

1/2 l Isän Unelma -puuroa (ohje pussin kyljessä)

450 gr täysjyvävehnäjauhoja

1 ps kuivahiivaa

15 gr sokeria

10 gr suolaa

n. 70gr öljyä

Sekoita kaikki ainekset puuroon ja vaivaa taikinaa n. 10 minuuttia. Anna taikinan nousta n. kaksinkertaiseksi. Kaada taikina hyvin jauhotetulle pöydälle ja venytä ja viikkaa sitä hellästi muutaman kerran. jaa kahdeksi pötköksi ja laita leipävuokiin nousemaan vielä hetkeksi. Paista leipiä 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia, lopuksi vielä hetki ilman vuokaa.

Mielessäni oli myös pitkään pyörinyt ajatus perinteisestä rahkapiirakasta. Minulle perinteinen tarkoittaa murotaikinaista irtopohjavuokaan tehtyä piirasta eikä sitä pullapohjaista versiota, jonka reseptejä näyttäisi olevan tarjolla enemmän. Yhdistelin eri ohjeita ja tällainen siitä tuli:

Murotaikinaan tarvitaan:

100 gr pehmeää voita

3/4 dl sokeria

1 muna

1 tl leivinjauhetta

3-4 dl vehnäjauhoja

Pehmeä voi ja sokeri vaahdotetaan, sitten lisätään muna hyvin vatkaten. Kuivat aineet keskenään sekaisin ja sitten koko komeus nopeasti puuhaarukalla tasaiseksi. Voitele irtopohjavuoka (tai muu) ja taputtele taikina jauhotetuin käsin tasaisesti vuoan pohjalle ja reunoille.

Rahkatäytteeseen laitoin:

1 prk maitorahkaa

1 dl kuohukermaa

2 munaa

1/2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria (ei sitä kamalaa vanilliinia)

töräys sitruunamehua

Sekoita täytteen aineet ja kaada vuokaan. Löysin kaapinperukoilta kuivattuja aprikooseja ja laitoin ne vuoan pohjalle taikinan päälle. Järkevämpää olisi ollut pilkkoa ne pieneksi ja sekoittaa täytteeseen, vaikka ihan hyviltä ne noinkin maistuivat. Paista piirakka 200 asteisessa uunissa n. 20 minuuttia tai kunnes pinta saa vähän väriä.

Viime syksyn kriikunasato oli runsas ja ihan viimeiset jo hieman yli menneet marjat päätyivät sokerin ja koskenkorvan kanssa tölkkiin. Tuloksena ihanan paksua ja herkullista likööriä. Miehet tosin olivat sitä mieltä, että viina ei maistunut tarpeeksi, joten nyt kellarissa on tekeytymässä vielä vahvempi satsi miehiseen makuun..

Pilkkiä ja inspiraatiota bouillabaissesta

Viikonloppuna reikäkalasteltiin. Fabien sai Juhalta joululahjaksi pilkin ja naskalit; päivänselvää, että pilkille pitää siis Kivistössä mennä. Koska viikonlopusta luvattiin kohtuullisen leutoa, pilkkimistoiminto arvioitiin siedettäväksi ja siten päätettiin sitä kokeilla. Niinpä laitettiin parisataa kaikenmaailman kairoihin ja retki-istuimiin jotta lähijärven jään valloitus menisi kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.




















Puoliltapäivin 4 pilkkihaalarillista ihmisiä oli pakattu autoon, jolla hurautettiin parin kilometrin matka jäälle, jolla oli aiemmin havaittu reiän vierellä käkkiviä miehiä. Sanomattakin selvää, että naiset jäätyivät nopeammin, kyllästyivät syömättömyyteen ja pian eväiden jälkeen suunnistivat takaisin saunanlämmitykseen.

Onneksi sentään miehet toteuttivat ikiaikaisen tehtävänsä ja toivat apetta pöytään; muutamia ahvenia, joitakin särkiä. Siispä illalliseksi bouillabaisse-inspiroitua kalakeittoa. (Jota varten kävin kyllä jo etukäteen pilkkimässä kalatiskiltä kuhaa ja pakastealtaasta äyriäisiä, mutta ei kerrota kenellekään.) Särjet keittelin tiikeriravun kuorien kanssa herkulliseksi pikakalaliemeksi, affenet saivat kunnian päästä ostetun kuhan ja äyriäisten joukkoon.

.













Ja näin se soppa syntyi:

1 iso fenkoli
1 punasipuli
1 keltasipuli
2 porkkanaa
6 valkosipulin kynttä
1 kg luomutomaattimurskaa
300 g kuhaa
200 g tiikerirapuja (pakkasesta)
300 g sekaäyriäisiä (pakkasesta)
muutama pikkuinen ahvena
suolaa
mustapippuria
2 tl fenkolinsiemeniä murskattuna
1,5 tl savustettua paprikaa
laakerinlehti

Pikainen kalaliemi:
2,5 litraa vettä
4 särkeä siivottuina
tiikeriravun kuoria
1 pieni sipuli
4 maustepippuria
laakerinlehti
4 mustapippuria

Liemi:
Keittelin aineksia hiljailleen, kunnes nestettä oli alle litra jäljellä, noin 2 tuntia

Mock-bouillabaisse:
Pilkoin fenkolit, porkkanat ja sipulit reilusti viipaleiksi ja kuullottelin niitä öljyssä rauhassa reippaat 30 min. Sen jälkeen heitin perään kalaliemen, tomaattimurskan ja mausteet. Hauduttelin toiset 30 min ja odotellessa pilkoin kuhan.

Kun maut alkoivat olla pyöreinä ja kohdillaan ja kaikki syöjät saunanpuhtaita, heitin kuhan, kalastajien siivoamat pikkuahvenet ja raa'at tiikeriravut kypsymään. Niiden kypsyttyä lisäsin vielä kypsän äyriäiscocktailin kuumenemaan.

Tarjoiluun vielä valmiista (laiskuuttani) luomumajoneesista (Kavlilta löytyy) ja parista pieneksi hakatusta valkosipulin kynnestä sekoiteltu valkosipulimajoneesi. Ruokailijain arvio: hyvä talviruoka, pehmeitä, pyöreitä, täyteläisiä makuja. Lämmittää, muttei ähkytä!

2011!

ei kai ole liian myöhäistä toivottaa hyvää uutta vuotta? jouluaaton lahjavuorikin on jo kauan sitten valloitettu ja aika ihania lahjoja mökki saikin! paksu lampaantalja lämmittää mukavasti varpaita esimerkiksi keittiön pöydän alla, kun ei malta lopettaa palapelin kokoamista. paketeista kuoriutui myös palanen mökin historiaa, kun äitini mies oli löytänyt valokuvat alkuperäisistä asukkaista, konstasta ja iitasta. vähän eri näköinen oli tupa silloin joskus. myös lahjaksi saatu neljä motillista puita on vielä tulematta, kun j:n pitäisi ensi rakentaa navetan päätyyn uusi halkokatos.

joulupuuhia

Valoisa aika on niin lyhyt, että mökillä päivät kuluvat siivillä. Itsenäisyyspäivää vietettiin ruokaa laittaen, saunoen ja pilkkoen puita.

Viime viikonloppuna surautin jouluksi pöytäliinan ja tein pienehkön joulusiivouksen siltä varalta, että pakkanen sallii joulunvieton mökillä.

Talvi tuli Kivistöön

Jos pilkon pienemmiksi halot, niillä lämmittää voi mökin,
kun saan kytkettyä valot, seinään töpseliä tökin.



















Käsikopelolla salaa, siinä lapasetkin sulaa,
koko saunamökki palaa, taas kun saatoin meidät pulaan.



















Miten voimme yli talven kestää, missä hitossa me hiukset pestään,
pyykit sentään huuhdella voi laiturilta, vai onko avanto ja järvi jäässä,
ja mihin ripustamme pakkassäässä? Lohduttoman pimeä on talvi-ilta.























Kun sataa maahan ensilumi, talvi totiseksi tekee,
vaihdan polkupyörän kumin koiravaljakkoon tai rekeen.






















Ja jos lumipyry sakea, tuiskuttelee sisään,
potkukelkalla voi hakea tarvikkeita lisää.




















Miten voimme yli talven kestää, missä hitossa me hiukset pestään,
pyykit sentään huuhdella voi laiturilta, vai onko avanto ja järvi jäässä,
ja mihin ripustamme pakkassäässä? Lohduttoman pimeä on talvi-ilta.

















(Leevi and The Leavings; Koko talvi kesämökillä)

obladii ei ole parasta viihdettä

sen sijaan mökillä voi viihdyttää itseään opettelemalla pilkkeiden tekoa.

mökillä voi myös neuloa.

ja nauttia kynttilöiden valosta.

ja syödä herkullista ruokaa.