Syksyhän se

Kesä sujahti syksyksi ennen kuin ehdin Kivistöön seuraavan kerran. Liisa ja J olivat ahkeroineet ja rempailleet menemään ja premissit näyttivät entistä paremmilta. Töistä vähän nipsaistu kolmen päivän viikonloppu vietettiin sienimetsässä, pihahommissa, pienissä päiväunelmoinneissa ja isoissa yöunissa. Ja tietysti ruoan (tehokäytössä uuden Glorian New York -ruokaohjeet, kun sattuivat sopimaan juuri siihen, mitä halusimme syödä) ja viinin äärellä sekä saunan lauteilla. Ei pöllömpi tapa käyttää 72 tuntia.

Lempeät uudet tuulet

Kuten uusilla isännillä ja emännillä yleensä, meilläkin on ollut suuria visioita siitä, miten ja mitä mökillä pitäisi tehdä lähtien terassien rakentamisesta aina kuistin penkkien tyynyjen väriin. Vaikka päät surisevat ideoista, ei kaikkea pysty tekemään kerralla. Kesälomamme alussa aloitimmekin tärkeimmästä eli säilytystilojen lisäämisestä ja yleisestä tavaroiden järjestämisestä ja läpikäymisestä.

Vanha sisävessa sai myös kyytiä ja vapautti tilaa tuikitarpeelliselle kuistin varastolle. Näin kuistista saadaan enemmän oleskelutila kuin varastoeteinen, joka se on tähän asti tupannut olemaan. Suunnitelmissa on rakentaa kuistille kiinteät säilytyspenkit, joista saa myös tarvittaessa varavuoteen, mutta siitä projektista enemmän sitten ensi vuoden puolella.

Pelkkää purkamista, rakentelua ja järjestämistä ei mökillä vietetty aika toki ole ollut. Omenapuut ovat olleet harvinaisen hedelmällisiä tänä syksynä ja puuvanhuskin on tuottanut suurempia omppuja kuin koskaan aiemmin. Muun puuhastelun lomassa onkin keitetty, soseutettu ja hillottu oikein urakalla. Pakastimessa ja maakellarissa onkin ihan hyvät varastot talven varalle.

Kesälomalla ehdittiin muutakin kuin mökkeillä ja (ei niin) yllättäen reisultamme eniten tuliaisia sai juuri mökki.

Raaka aloitus vol 2

Fisuset odottelemassa savustelua. Vihdoinkin kulmille oli saatu paikka, josta voi ostaa tuoretta kalaa. Sen pystyssä pysymistä tuetaan niin paljon kuin voidaan, ja savustetaan kaikki, mikä tiskillä köllöttelee. Plussana on se, että höyryävän tuore savukala on maailman parasta herkkua.



















Omista marjoista taiottu clafoutis odottelemassa uunia. Paras aamiaisherkku, jotain iloa niitä galleistakin.